Skip to content
Church.wiki

Job Chapter 29 Pyha Raamattu (1933 1938)

Poetry & wisdom · Job · Pyha Raamattu (1933 1938) · 25 verses

Verse layout
Overview of this chapterAbout Job
📝 Overview of this chapter Flow, key verses and people

욥기 29장은 욥이 하나님의 보호 아래 존경받으며 가난한 이들을 돕던 지난날을 그리워하며 회상하는 장이다. 욥의 마지막 긴 변론(29~31장)을 시작한다.

Jump to verse

12345678910111213141516171819202122232425
29Job · Pyha Raamattu (1933 1938)
1Job jatkoi lausuen mietelmiään ja sanoi:
2"Oi, jospa olisin, niinkuin olin ammoin kuluneina kuukausina, niinkuin niinä päivinä, joina Jumala minua varjeli,
3jolloin hänen lamppunsa loisti pääni päällä ja minä hänen valossansa vaelsin pimeyden halki!
4Jospa olisin niinkuin kukoistukseni päivinä, jolloin Jumalan ystävyys oli majani yllä,
5jolloin Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani ja poikani minua ympäröivät,
6jolloin askeleeni kylpivät kermassa ja kallio minun vierelläni vuoti öljyvirtoja!
7Kun menin kaupunkiin porttiaukealle, kun asetin istuimeni torille,
8niin nuorukaiset väistyivät nähdessään minut, vanhukset nousivat ja jäivät seisomaan,
9päämiehet lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suulleen.
10Ruhtinasten ääni vaikeni, ja heidän kielensä tarttui suulakeen.
11Sillä kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi, kenen silmä minut näki, hän minusta todisti;
12minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla ei auttajaa ollut.
13Menehtyväisen siunaus tuli minun osakseni, ja lesken sydämen minä saatoin riemuitsemaan.
14Vanhurskaudella minä vaatetin itseni, ja se verhosi minut; oikeus oli minulla viittana ja päähineenä.
15Minä olin sokean silmä ja ontuvan jalka.
16Minä olin köyhien isä, ja tuntemattoman asiaa minä tarkoin tutkin.
17Minä särjin väärintekijän leukaluut ja tempasin saaliin hänen hampaistansa.
18Silloin ajattelin: 'Pesääni minä saan kuolla, ja minä lisään päiväni paljoiksi kuin hiekka.
19Onhan juureni vedelle avoinna, ja kaste yöpyy minun oksillani.
20Kunniani uudistuu alati, ja jouseni nuortuu minun kädessäni.'
21He kuuntelivat minua ja odottivat, olivat vaiti ja vartoivat neuvoani.
22Puhuttuani eivät he enää sanaa sanoneet, vihmana vuoti puheeni heihin.
23He odottivat minua niinkuin sadetta ja avasivat suunsa niinkuin kevätkuurolle.
24Minä hymyilin heille, kun he olivat toivottomat, ja minun kasvojeni loistaessa eivät he synkiksi jääneet.
25Jos suvaitsin tulla heidän luokseen, niin minä istuin ylinnä, istuin kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä, niinkuin se, joka murheelliset lohduttaa."

Pyha Raamattu (1933 1938)
Tap a verse to copy, share, highlight or add a note. Dotted words link to encyclopedia articles.

25 verses in this chapter
29 / 42 chapters

The text is Pyha Raamattu (1933 1938)(핀란드어) — From getbible.net (CrossWire SWORD module) · license: 공개 도메인 (Public Domain) Highlights, notes and read marks stay with the chapter whichever version you read. Dotted words are people, places and terms that have an encyclopedia article (marked once per page). Highlights, notes and read marks are saved only in this browser and gathered under My marks.

Articles mentioning this chapter

More